18 vuotta eikä suotta. Wouu vihdoin ja viimein oon saavuttanut tuon ihmeellisen iän! Ei voi muuta sanoa kun että oli jo aikakin. Viime viikko on ollut yhtä iloa, hymyä ja juhlistamista, etten oo synttärikiireiltä ehtiny tulla tänne aiemmin päivittelemään.
Vietin synttäriyön rauhallisissa merkeissä Akin kyydissä ympäri Jyväskylää kierrellen ja heitellen porukkaa ties minne. Kahentoista maissa mentiin Netan ja Akin kanssa Netan kaverin kämpille oottelee että kello lyö 12, kiskastiin siinä sitten juhlan kunniaksi parit shotit, julkasin fbssä synttäri ihkutus kuvan (olihan se nyt pakko) ja lähettii jatkaa matkaa taas autolla.
Itse torstai synttäripäivä 6.12 menikin sitten ihan juhlimismerkeissä ravintolassa ja baarissa, siitä lisää myöhemmin, mutta nyt ois tarjolla kuvia perjantailta. Pidin tosiaan sillon siskon kanssa meillä juhlat, jotka oli oikein onnistuneet:)
Tuuosta! Voi että mulla on kyl mahtavia kavereita, ei voi muuta sanoa. Kiitos hirveesti kaikille jotka on ollu juhlistamassa mun synttäreitä ja kiitos muuten myös kaikille jotka onnitteli facebookissa! Unohin siellä kiittää yleisesti kaikkia, tuli nimittäin super hyvä mieli lueskellessa kaikkia onnitteluja:)
Kuulostaa tosi imelältä, mutta damn oon tosi onnellinen! Muistan kun torstaiyönä baarireissun jälkeen, menin bussilla vahingossa oman pysäkin ohi ja siinä sitten vaeltaessa kotiin tajusin et ei helvetti, oon oikeesti onnellinen. Oon vaan jotenki tässä lähiaikoina tajunnu alkaa arvostamaan asioita, jotka tuntuu itsestäänselviltä, muttei oikeastaan todellakaan ole. Oon tajunnu jättää kusipäät ja muut kaksnaamaset mulkut omaan arvoonsa ja alkanu keskittyä mun elämässä kaikkiin hyviin asioihin ja välittää ihmisistä jotka tuo iloa mun elämään ja oikeesti välittää musta. Yritän kohdella hyvin niitä ketkä tekee mulle samoin, ja mikä tärkeintä, yritän arvostaa itteeni enemmän enkä anna toisten kohdella mua paskasti jos en sitä niiden paskaa niskaani ansaitse. Oon myös tajunnu kuinka paljon mun ystävät mulle merkitsee. Muun muassa näiden asioiden tajuaminen on tehny mut onnelliseksi, en vaan tiedä miksi siinä tajuamisessa on mennyt niin kauan. Ehkä mun piti ensin kasvaa. Nyt mieli lepää (ainakin toistaiseksi) ja oon jättäny kaiken turhan shaissen taakse, vaikka tietysti välillä on aina huonoja päiviä kun kaikki ärsyttää.
Jep, ehkä toi 18 vuotta on nyt siis ihan oikeesti ansaittu ikä. Ja ei, en iloitse tota ikää pelkästään sen takia että pääsee baariin ja alkoon jne, vaan jotenkin miellän ton iän monen uuden tilaisuuden ja oven avautumiseksi. Ja tavallaan se mun identiteettiin kuulunut alaikäisyysleima saa vihdoin väistyä ja voin tuntee itteni itsenäisemmäksi ja kypsemmäksi. Uskon kasvaneeni ihmisenä tässä vuoden sisällä ihan hirveesti ja voin ehkä uskaltaa sanoo itteeni aikuiseks (ainakin ihan vähän) vaikka edelleen oonkin ja tuun olemaan se hölmö ja tyhmille jutuille naurava blondi, haha.
ps. ainiin, kuvia saa kopsata jos siinä esiinnyt ja jos oot kuvassa jonka et halua olevan täällä niin kerro ihmeessä!
